Rebecca Saunders
2026
Omaleimaisella sointikielellään brittiläinen säveltäjä Rebecca Saunders on aikamme merkittävimpiä säveltäjiä. Hänen työskentelynsä ulottuu akustisia ilmiöitä laajemmalle, esittäjien fyysisiin liikkeisiin ja äänen synnyttäviin eleisiin.
Rebecca Saunders (s. 1967 Lontoossa) tutkii musiikissaan järjestäytyneen äänen veistoksellisia, tilallisia ja fyysisiä ominaisuuksia, luoden intensiivisiä ja omaleimaisia musiikillisia maailmoja.
Saundersin tuotanto käsittää orkesteri- ja yhtyeteoksia, konserttoja, kamarimusiikkia, oopperaa, tanssi- ja teatterimusiikkia sekä tilallisia teoksia ja konsertti-installaatioita. Hänen musiikkiaan esittävät kansainvälisesti johtavat yhtyeet, orkesterit ja solistit.
Ammattimuusikoiden perheeseen syntynyt Saunders kasvoi pianojen ja laulajien ympäröimänä ja aloitti säveltämisen jo lapsena. Hän opiskeli viulunsoittoa ja sävellystä Edinburghin yliopistossa, jossa hän suoritti sävellyksen tohtorintutkinnon vuonna 1997 Nigel Osbornen johdolla. Myöhemmin hän opiskeli Karlsruhessa ja työskenteli tiiviisti Wolfgang Rihmin kanssa.
Saunders ei ole kiinnostunut vain akustisista ääni-ilmiöistä, vaan myös esiintyjien fyysisistä liikkeistä, jotka tuottavat tietyn äänen tai eleen. Tähän hän paneutuu syvällisesti tekemällä yhteistyötä esiintyjien kanssa. Hänelle on tärkeää löytää jokaisen käyttämänsä soittimen ydin ja intiimi luonne.
Saunders tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden taiteenalojen, kuten nykytanssin, kuvataiteen ja ja arkkitehtuurin kanssa.
Saunders on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia. Vuonna 2024 hänelle myönnettiin Venetsian biennaalin Kultainen leijona elämäntyöstä. Vuonna 2019 hänestä tuli arvostetun Ernst von Siemens -musiikkipalkinnon 45. palkinnonsaaja. Hänelle on myönnetty kunniatohtorin arvonimet Edinburghin ja Huddersfieldin yliopistoista, ja hän on Berliinin, Dresdenin ja Münchenin taideakatemioiden jäsen.
Videomuotokuva
Valikoituja teoksia
Lash – Acts of Love (2025)
Saundersin laajasti kiitelty ensimmäinen ooppera sai kantaesityksensä Deutsche Oper Berlinissä vuonna 2025. Teos syntyi yhteistyössä kuvataiteilija ja kirjailija Ed Atkinsin kanssa. Atkins kirjoitti teoksen alkuperäistekstin ja laati yhdessä Saundersin kanssa sen libreton.
Myriad (2017) / Myriad I–III (2015–2023)
Yhteistyössä arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuuritoimisto Topotek 1:n kanssa syntynyt alkuperäinen installaatio koostui 2 646 soittorasiasta, jotka oli sijoitettu yhteen 20 metriä pitkään pleksilasiseinään. Myöhemmin teos laajeni konsertti-installaatioksi Myriad I–III.
Yes (2017)
Saundersin intohimoinen kiinnostus kirjallisuuteen on synnyttänyt teoksia, jotka ammentavat muun muassa Samuel Beckettin ja James Joycen tuotannosta. Yes perustuu Joycen Ulysseksen lopussa kuultavaan Molly Bloomin monologiin.
Music for Moving Picture 946-3 (2021)
Teos syntyi yhteistyössä kuvataiteilija Gerhard Richterin, elokuvantekijä Corinne Belzin ja trumpetisti Marco Blaauwin kanssa ja yhdistää Saundersin musiikin liikkuvaan kuvaan.
chroma I–XXIV (2003–2026), Stasis / Stasis Kollektiv (2011/2016) ja Insideout (2003)
Teokset ilmentävät Saundersin pitkäaikaista kiinnostusta äänen, tilan ja esityksen suhteeseen. Sasha Waltzin ja Schaubühne Berlinin kanssa toteutettu Insideout oli hänen ensimmäinen näyttämöteoksensa.
Still (2011), Alba (2015) ja Wound (2022)
Saundersin kiinnostus konserttomuotoon näkyy viululle, trumpetille, yhtyeelle ja orkesterille sävelletyissä teoksissa. Niissä esittäjän fyysinen läsnäolo ja ilmaisuvoimaiset eleet asettuvat keskeiseen asemaan.
Ote palkintoperusteista
”Saundersin musiikkia voisi kuvata veistokselliseksi liikkeeksi: yksityiskohdiltaan rikkaat äänipatsaat kohoavat hiljaisuudesta kuin fyysiset muodot. Hänen musiikkinsa on haurasta mutta samalla intensiivistä ja hellittämätöntä.
Tällainen ääni – jo lähtökohtaisesti sisäisen ristiriidan leimaama – on Saundersin musiikillisen ilmaisun ytimessä. Sen varaan hän rakentaa koko sointimaailmansa.
Intohimoinen kiinnostus äänen soinnillisiin ominaisuuksiin tekee Saundersista modernistisen perinteen jatkajan. Vaikuttavan uransa aikana hän on tietoisesti kehittänyt äänimaailmaansa yhä omintakeisempaan ja tinkimättömämpään suuntaan. Tuloksena on uniikkeja, äänen suuntaa ja syvyyttä huolellisesti tarkastelevia musiikillisia maailmoja, jotka altistavat kuulijan toistuvasti sointipintojen muutoksille musiikin liikkuessa valtavan voiman ja hiljaisuuden välillä.”