Hyppää sisältöön

Brittiläinen säveltäjä Harrison Birtwistle uudisti omaleimaisesti estetiikkansa mukaisesti perinteistä musiikillista ilmaisua.

Brittiläinen Harrison Birtwistle  (1934–2022) vakiinnutti asemansa yhtenä 1900- ja 2000-lukujen merkittävimmistä säveltäjistä. Brittiläisessä musiikkielämässä hän osoitti tyylillistä rohkeutta, joka on heijastunut laajasti kansainväliseen musiikkikenttään.

Hän opiskeli ensin Manchesterissa ja jatkoi myöhemmin opintojaan Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Tältä ajalta ovat peräisin hänen ensimmäiset menestysteoksensa: ooppera Punch and Judy (1967), yhtyeteos Verses for Ensembles (1968) ja orkesterisävellys Triumph of Time (1971-1972). Vuosina 1976-1983 Birtwistle oli Lontoon Royal National Theatre -teatterin musiikillinen johtaja. Myöhemmin, vuosina 1994–2001 hän toimi sävellyksen professorina Lontoon King’s Collegessa. Hänelle myönnettiin Grawemeyer-palkinto 1987 ja Ernst von Siemens –palkinto 1995.

Birtwistlen varhaista tyyliä on verrattu Stravinskyyn ja Messiaeniin, ja hänen musiikissaan on usein toistuvia ostinato-rytmejä, jotka antavat sille ritualistisen leiman. Birtwistle uudisti omaleimaisesti estetiikkansa mukaisesti perinteistä musiikillista ilmaisua. Hän oli mm. tuottelias oopperasäveltäjä, ja hänen tunnetuimmat oopperansa The Mask Of Orpheus (1973-84) ja Gawain (1990-91) ovat olleet suuria menestyksiä. Hänen kuuluisin teoksensa on ehkä kuitenkin monumentaalinen ja myyttinen orkesteriteos Earth Dances (1986), joka voi tuoda kuulijan mieleen Stravinskin Kevätuhrin. Birtwistle sävelsi myös konserttoja, muuta orkesterimusiikkia sekä musiikkia kamariyhtyeille ja erilaisille vokaalikokoonpanoille.